Kuukauden esitelmät

Yötaivaalla kauniina tuikkivat tähdet ovat vain hyvin pieni osa kaikesta siitä aineesta ja energiasta, mitä maailmankaikkeus näyttää nykytietämyksemme mukaan sisältävän. Tämä näkymätön pimeä aine ja energia ovat tällä hetkellä eräitä tähtitieteen suurimpia mysteerejä. 

Euclid on Euroopan avaruusjärjestön avaruuskaukoputki, jonka laajakulmainen kamera tutkii galaksien punasiirtymää ja auttaa ymmärtämään paremmin pimeän aineen ja pimeän energian arvoitusta. Tomi Hyvösen kuukauden esitelmässä 11. helmikuuta luodaan katse maailmankaikkeuden pimeään puoleen! 

Maapallon lähiavaruus tarkoittaa sitä maapallon ympäristöä, johon maapallon magneettikenttä ulottuu, ja jota toisaalta rajoittaa auringosta tuleva aurinkotuuli ja ilmakehän yläosan ionisoitunut kerros eli ionosfääri. Tämän aurinkotuuli - magnetosfääri - ionosfääri -systeemin tarkka mallintaminen on tärkeää, jotta ymmärretään miten avaruussää syntyy ja millaisia voivat olla sen vaikutukset kriittiseen infrastruktuuriin.

Helsingin yliopistossa, Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikössä kehitetään maailman tarkinta avaruussään olosuhteita kuvaavaa mallia nimeltä Vlasiator. Sen huikean tarkkuuden avulla tutkijat ovat päässeet käsiksi aiemmin huonosti tunnettuihin ilmiöihin.

Miten Vlasiator toimii? Mitä uutta se on opettanut meille avaruussäästä ja Maan plasmaympäristöstä, entä mitä siltä vielä odotetaan?

Puhujana Vlasiatorin alun perin kehittänyt laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta.

Arkeoastronomia on tieteenala, joka pyrkii selvittämään, kuinka muinaiset ihmiset tulkitsivat tähtitieteellisiä ilmiöitä, ja mikä vaikutus näillä oli heidän kulttuureihinsa. Arkeoastronomian tunnetuimpia kohteita ovat megaliittiset kivikehät, joista kuuluisin lienee Englannin Wiltshiressä sijaitseva Stonehenge. Sen rakentaminen aloitettiin yli 5000 vuotta sitten, ja monumentti oli käytössä 1500 vuotta. Stonehengen koillinen sisäänkäynti on suunnattu kesäpäivän seisauksen auringonnousuun, ja on arveltu, että monumentin tärkein käyttötarkoitus on ollut aurinko-observatorio tai kuukalenteri. On myös väitetty, että sen avulla on voitu ennustaa pimennyksiä. 

Pekka Rautajoen luennolla esitellään yleisesti arkeoastronomia ja sen menetelmät, ja pohditaan tarkemmin Stonehengeä – ketkä sen rakensivat ja miten? Millaisia tähtitieteellisiä käyttötarkoituksia monumentilla on ollut? Mitä yhteistä Stonehengellä on syksyn 2024 yleisöluennolla esitellyn Nebran taivaskiekon kanssa? 

Tervetuloa mielenkiintoiselle matkalle menneeseen kulttuuriin!