Kuukauden esitelmät

Avaruus on yhä tärkeämpi osa yhteiskuntaamme, talouttamme ja jokapäiväistä elämäämme. Mitä avaruustalous oikeastaan tarkoittaa ja millaista avaruuteen liittyvää tutkimusta, teknologiaa ja osaamista Suomessa on? Professori Heidi Kuusniemen esityksessä luodaan katsaus Suomen kasvavaan avaruustalouteen ja avaruustoiminnan ajankohtaisiin kehityssuuntiin sekä tutustutaan Tampereen yliopiston avaruuteen liittyvään tutkimukseen ja opetukseen aina satelliittipaikannuksesta asteroidien mallinnukseen. Samalla esitellään SpacEconomy-hanketta, jossa tutkitaan avaruustalouden mahdollisuuksia kestävän kasvun, uuden liiketoiminnan ja yhteiskunnan näkökulmista.

Planeettageologi ja kraatteritutkija Teemu Öhman kertoo kuukauden esitelmässään Titanista, Saturnuksen suurimmasta kuusta. 

Hollantilainen Christiaan Huygens löysi keväällä 1655 Saturnusta kiertävän valopisteen. Vasta lähes kaksisataa vuotta myöhemmin sille annettiin nimeksi Titan. Mutta kuka Huygens oikein oli, ja miten hän Titania havaitsi? 

Titan on osoittautunut monella tavalla poikkeukselliseksi kuuksi. Se on Merkurius-planeettaa suurempi ja ainoa kuu, jolla on paksu kaasukehä. Titan on myös kaukaisin kappale, jonka pinnalle on koskaan laskeuduttu, kiitos eurooppalaisen Huygens-luotaimen.

Aurinkokunnassamme vain maapallon ja Titanin pinnalla lainehtivat järvet. Veden sijasta Titanissa tosin kiertää metaani. Metaania tarvitaan myös lämmittämään Titanin kaasukehää, sillä ilman sen kasvihuonevaikutusta kaasukehä tiivistyisi kuun pinnalle. Metaania kuitenkin tuhoutuu koko ajan, joten mistä sitä tulee kaasukehään lisää?

Nasa on rakentamassa Dragonfly-helikopteria, jonka tavoitteena on lentää Titanissa 2030-luvun puolivälissä. Miten hanke etenee, mihin kohteisiin kopteri suuntaa ja mitä sen toivotaan niistä löytävän? Entä miksi varhaisen maapallon ja elämän kehityksen tutkijat ovat erityisen kiinnostuneita Titanista ja Dragonflysta?

Kaukoputkien kehittyessä vähitellen suuremmiksi 1600- ja 1700-luvuilla alettiin rakentaa niille pysyviä observatorioita ympäri maailman. Erityisesti 1800-luvulla valmistui monia historiallisesti merkittäviä observatorioita, ja kuukauden esitelmässä kerrotaan erityisesti Irlannissa sijaitsevasta Birrin linnasta ja sen kuuluisasta peiliputkesta, "Parsonstownin Leviataanista", joka oli maailman suurin kaukoputki yli kuuden vuosikymmenen ajan. Lisäksi esittelemme Helsingin historiallisen observatorion, jonka edistyksellinen rakenne on vaikuttanut useisiin myöhemmin tehtyihin observatorioihinkin.