Havaintovinkit kuukausittain

Tampereen Ursa julkaisee nettisivujen etusivulla kuukausittain havaintovinkkejä. Nämä havaintovinkit on suunnattu yleisölle ja tähtiharrastustaan aloitteleville ja ne on valittu siten, että mitään erityisempiä havaintovälineitä ei tarvita. Luonnollisesti jos käytettävissäsi on kiikari tai kaukoputki, niitä voi useimmiten käyttää havainnoissa. Tälle sivulle on koottu jo julkaistuja havaintovinkkejä myöhemminkin luettavaksi.

Muista kuitenkin turvallisuus: Millään optisella laitteella (kiikari, kaukoputki tai SLR-kamera) ei saa katsoa suoraan Aurinkoon, ellei käytössäsi ole asianmukaista ja tähän tarkoitukseen sopivaa suodatinta! 

Jos olet kiinnostunut esimerkiksi auringonpimennysten havaitsemisesta, voit tiedustella Tampereen Ursasta sopivia suodattimia: esimerkiksi hitsaussuojalasi no 14 on turvallinen lyhytaikaisessa käytössä eikä maksa kuin muutaman euron kappaleelta.

Havaintovinkkejä ja niitä taustoittavia artikkeleita on myös julkaistu Radiantissa!

Havaintovinkit: helmikuu 2024

Alla on listattu joitakin tähtitaivaan tapahtumia, joista suurimmasta osasta voi tehdä havaintoja paljain silmin tai kiikarilla. Osa ilmoitetuista tapahtumista ei näy juuri ilmoitettuna aikana, mutta lähes vastaava voi nähdä ennen tai jälkeen kun kohteet ovat horisontin yläpuolella.


1.2. kello 18.17 – 18.24 ISS näkyvissä, maksimikirkkaus -0,6, maksimikorkeus 7°.

3.2. kello 1.19 Kuun viimeinen neljännes, Kuu nousee 3.01 ja laskee 9.38.

4.2. kello 17.30 – 17.36 ISS näkyvissä, maksimikirkkaus -0,7 ja suurin korkeus 5 °

6.2. kello 19.00 Kuun deklinaatio on eteläisin -28,3°. Kuu ei nouse eikä laske.

7.2. Uranuksen vuoden paras näkyvyys illalla, kirkkaus 5,7 joten se on näkyvissä pimeässä paikassa paljain silmin, käytä kuitenkin kiikaria sen etsimiseen.

11.2. Aurinko ylittää meridiaanin kello 12.38. Ajantasaus on suurin -14 m 13 s, eli aurinkokello on kelloaikaa jäljessä.

12.2. Maatamon paras näkyvyys auringonlaskun jälkeen ennen kuunlaskua. Kuu laskee kello 21.03.

12.2. Kuu ja Neptunus konjunktiossa kello 7.53. ja pienin etäisyys 1,6° on kello 9.19. Konjunktiossa Kuu on 1,8 astetta Neptunuksen eteläpuolella.

13. 2 kello 19.01 Kuun nouseva solmu.

15.2. kello 4.19 Kuu ja Jupiter ovat konjunktiossa, niiden kulmaetäisyys on lyhin kello 8.17, jolloin Kuu on 1,9° pohjoisluoteeseen Jupiterista. Kuunlasku on kello 0.35, joten kohteet eivät ole näkyvissä ilmoitettuun aikaan.

16.2. kello 3.24 Kuun ja Uranuksen kulmaetäisyys on lyhin 2,3 Kuu on pohjoisluoteeseen Uranuksesta. Kuu ja Uranus ovat konjunktiossa kello 4.19, jolloin kulmaetäisyys on 2,2°. Kuunlasku on kello 2.23.

16.2. kello 17.02 Kuun ensimmäinen neljännes, Kuu on näkyvissä illalla auringonlaskun jälkeen.

19.2. kello 10.36 Kuun deklinaatio on pohjoisin 28,4°. Kuu nousee kello 9.42 ja laskee 7.27.

22.2. kello 11.43 Venuksen ja Marsin kulmaetäisyys on pienin, Venus on 0,6° pohjoiseen Marsista. Planeettojen välinen konjunktio on kello 17.34.

24.2. kello 14.31 täysikuu, Kuu nousee kello 17.21 ja laskee 8.14.

 

Lisätietoja

Kohteiden kirkkaus on suurin kun ilmoitettu luku on pieni. Himmein paljain silmin pimeässä paikassa näkyvä tähtimäinen kohde on kirkkaudeltaan 6. Venus (kirkkaus -4,0) on tähtitaivaan kirkkain kohde Auringon ja Kuun jälkeen.


Havaintovinkit tammikuu 2024

1.1.2024       Kuu ja Maan välinen etäisyys on suurin (404 893 km) kello 18.00.

3.1.2024       Maa on perihelissä kello 3.12, etäisyys Aurinkoon on 147,10 miljoonaa km

4.1.2024       Merkurius alkaa näkyä aamutaivaalla paljain silmin, kirkkaus mv=0,1.

4.1.2024       Kuu on laskevassa solmussa kello 20.48 ja siirtyy eteläiselle tähtitaivaalle.

7.1.2024       Kuun läntinen libraatio on suurin (6,8°) kello 20.00. Grimaldi-kraatteri on näkyvissä. Paras näkyvyys aamulla.

 8.1.2024     Maatamo näkyy hyvin ennen auringonnousua.

8.1.2024       Kuu ja Venus ovat konjunktiossa kello 22.08. Kuu on 6,2° etelään Venuksesta.

10.1.2024    Kuun deklinaatio on d= –28.2° kello 9.03 eteläisellä tähtitaivaalla, eikä nouse Tampereella.

11.1.2024    Kuu pohjoinen libraatio on suurin (6,5°) kello 13.11. Kuun pohjoisnapa on näkyvissä.

12.1.2024    Merkuriuksen suurin läntinen elongaatio (24° W) kello 16.25. Paras näkyminen ennen auringonnousua.

13.1.2024    Kuun ja Maan välinen etäisyys on pienin (362 288 km) kello 13.04.

13.1.2024    Maatamo näkyy hyvin auringonlaskun jälkeen.

14.1.2024    Kuu ja Saturnus konjunktiossa, niiden välinen etäisyys on 3,3°. Näkyvät parhaiten kello 16.47.

15.1.2024    Kuu ja Neptunus ovat konjunktiossa, Kuu on 1,6° etelään Neptunuksesta.

17.1.2024    Kuu on nousevassa solmussa kello 15.59 ja siirtyy pohjoiselle tähtitaivaalle.

18.1.2024    Kuun ja Jupiter ovat konjunktiossa kello 23.33, Kuu on 2,2° pohjoiseen Jupiterista.

19.1.2024    Kuu ja Uranus ovat konjunktiossa kello 22.12, Kuu on 2,4° pohjoiseen Uranuksesta.

20.1.2024    Kuun itäinen libraatio on suurin (5,9°) kello 5.36, Mare Crisium on näkyvissä. Kuun paras näkyvyys 19.1. kello 19.33.

23.1.2024    Kuun deklinaatio on d=28,2° kello 5.39 pohjoisella tähtitaivaalla ja on pisimpään horisontin yläpuolella.

24.1.2024    Kuun eteläinen libraatio on suurin (6,6°) kello 12.20. Kuun etelänapa on näkyvissä.

25.1.2024    Jupiterin paras näkyvyys iltaisin, sen kirkkaus on mv= –2,4.

27.1.2024    Merkurius ja Mars ovat konjunktiossa kello 18.08, Merkurius on 0,2° pohjoiseen Marsista.

--

Lisätietoa

vihreä = kuvattu ilmiö on havaittavissa

punainen = kuvattu ilmiö ei ole näkyvissä ko. ajankohtana. Kohteet voivat olla näkyvissä johonkin muuhun aikaan saman tai seuravan (edellisen) vuorokauden aikana.

harmaa = ilmiöstä tai tapahtumasta on kerrottu informaation vuoksi.

Havaintovinkit: Joulukuu 2023

Tässä muutamia mielenkiintoisia kohteita tähtiharrastajille havaittavaksi:

4.12. Kuun etäisyys Maasta on suurin 404 307 km kello 21.04. Kuu nousee 22.55.

10.12. Maatamo Kuussa on selkeimmillään juuri ennen auringonnousua (↑ kello 9.29).

10.12. Kuun läntinen libraatio on suurimmillaan kello 22.24 5,6° W ja Grimaldi-kraatteri on näkyvissä.

14.12. Geminidien meteoriparven maksimi, ZHR=120.

15.12 Kuun pohjoinen libraatio on suurimmillaan kello 7.45 6,6° N, jolloin pohjoisnapa on näkyvissä.

15.12. Maatamo Kuussa on selkeimmillään iltahämärän aikaan.

15.12. Neptunuksen vuoden paras näkyminen, kirkkaus mv=7,9, käytä pientä kaukoputkea havaitsemiseen.

16.12. Kuun etäisyys Maas on pienin 367 930 km kello 20.06. Kuunlasku kello 18.43.

17.12. Vuoden aikaisin auringonlasku kello 15.02. Ajantasauksesta johtuen tämä ei tapahdu talvipäivänseisauksena.

18.12. Kuun ja Saturnuksen välinen kulmaetäisyys on lyhin 2,8° SSE kello 2.30.

22.12. Talvipäivänseisaus kello 5.28, päivän pituus on lyhin 5h 21m

22.12. Kuu ja Jupiter konjunktiossa ja lähekkäin, kulmaetäisyys noin 1,6° kello 15.32.

23.12. Kuun ja Uranuksen kulmaetäisyys on pienin 1,7° kello 14.46. Voit havaita niitä kello 17.06, jolloin kulmaetäisyys on 2,1°.

24.12. Kuun itäinen libraatio on suuri 4,8° E ja Mare Crisium on hyvin näkyvissä.

25.12. Ajantasaus on 00m 00s, jolloin aurinkokello näyttää oikeaa kellon aikaa.

27.12. Vuoden myöhäisin auringonnousu kello 9.43. Ajantasauksesta johtuen tämä ei tapahdu talvipäivänseisauksena.

28.12. Kuun eteläinen libraatio on suurin 6,6° S kello 10.05 ja etelänapa on näkyvissä.


Havaintovinkki: 

ISS näkyvissä alkuillasta seuraavan parin viikon aikana

Kansainvälinen avaruusasema (ISS) on yksi kirkkaimmista kohteista mitä taivaalta voi nähdä. Sille vetää vertoa vain Sirius, Venus, Jupiter ja joskus Saturnus — Aurinkoa tai Kuuta lukuun ottamatta. Joskus, jos ”kotiläksyt on tehty huonosti”, se voi kirkkaudellaan yllättää tarkkailijansa. Suomessa sitä voi helposti luulla lentokoneeksi, mutta vaikkapa Välimeren maissa äkillisellä ilmaantumisellaan se voi todella yllättää kokeneenkin tähtitaivaan havaitsijan. Lue koko artikkeli Radiantista klikkaamalla tätä linkkiä!

Syksyinen Linnunrata. Kuva Egil Sjøholt. 

Havaintovinkkejä marraskuulle 2023

Vaikka marraskuun sää on usein hyvin pilvistä ja tähtitaivas näkyy harvoin täysin selkeänä, niin ainakin hetkittäin voi tähtitaivaan kohteista tehdä havaintoja. Tässä muutama vinkki harrastajille niin paljain silmin kuin kiikarilla tai pienellä kaukoputkella havaitsevalle.

12.11. Tauridien meteoriparven maksimi. Parhaimmillaan voit nähdä 5 meteoria tunnissa.

13.11. Uranus on oppositiossa. Sen kirkkaus on mv= 5,6, joten pimeässä paikassa sen voisi nähdä paljain silmin, kun tietää sen tarkan paikan. Jos kiikari on käytettävissä, planeetan voi sen avulla varmimmin nähdä taivaalta, vaikka tekisit havaintoja jonkin verran valosaasteisella alueella. Uranus näkyy sinivihreänä pallona.

18.11. Leonidien meteoriparven maksimi kello 5. Selkeällä säällä ja pimeässä paikassa voit nähdä jopa 20 meteoria tunnissa aamun tunteina, jolloin Leijonassa oleva radiantti on korkeimmillaan. Parveen kuuluvia meteoreja voi nähdä 6. – 30. marraskuuta. Parven meteorit ovat hyvin nopeita (n. 72 km/s) ja kirkkaita.

19.11. Kansainvälinen avaruusasema ISS, näkyy iltaisin muutaman minuutin kerrallaan. Sen maksimi korkeus on noin 6 astetta. Käytä mobiilisovellusta (esim. Heavens-Above Pro) näkymisen kellonaikojen tarkistamiseen. Tarkkoja aikoja voidaan laskea vain 10 vuorokautta eteenpäin.

20.11. Kuu ja Saturnus ovat konjunktiossa, jolloin niiden välinen etäisyys alkuillasta on vain muutaman asteen. Kello 19.24 näiden etäisyys on pienin (3,4°).

21.11. Saturnuksen vuoden paras näkyvyys, kirkkaus mv= 0,8.

22.11. Kuun ja Neptunuksen välinen etäisyys on lyhyimmillään 2,2° jo aamup0äivällä. Illan pimennyttyä Kuu on jo edennyt hieman kauemmaksi ja kohteet ovat 4,4° etäisyydellä toisistaan.

25.11. Kuu ja Jupiter ovat lähekkäin, kello 16.20 aikaan niiden välinen etäisyys on 3,4°.

27.11. Täysikuu kello 11.17. Kuu laskee kello 9.35 ja nousee 14.34 Tampereella. Muualla ajat poikkeavat jonkin verran.

Persidit vuodelta 2014. Katkos meteorissa johtuu valotuksen päätymisestä ja uuden alkamisesta. Kuva © Kari A. Kuure.

Katsele meteoriparvea

Kesän loppupuolella voidaan ihastella näyttäviä meteoreja, jotka kuuluvat perseidit nimiseen parveen. Ensimmäiset perseidit nähdään heinäkuun 17. päivästä alkaen ja niitä riittää aina elokuun 24. päivään. Parven maksimi sattuu tänä vuonna elokuun 13. päivän aamuyöksi, jolloin yön pimeimpään aikaa voidaan nähdä kymmeniä meteoreja Etelä-Suomen taivaalla. Keski- ja Pohjois-Suomessa taivas on vielä liian valoisa meteorien näkymiselle.

Meteoriparvi on peräisin 26 km kokoisesta komeetta 109P/Swift:stä irronneista pienistä kivistä ja jäästä. Komeetan kiertoaika on noin 133 vuotta ja edellisen kerran se oli perihelissä ja maapallon radan läheisyydessä joulukuussa vuonna 1992. Seuraavan kerran näin tapahtuu heinäkuussa 2126, jolloin se tulee olemaan paljain silmin nähtävissä.

Lue koko artikkeli Radiantista!

Aamun aikana voi nähdä voit nähdä joitakin planeettoja.

Juhannusviikon planeettaparaati

Vaalea kesäyön taivas vaikeuttaa lähes kaikkien tähtitaivaan kohteiden havaitsemista, jos Aurinkoa ja Kuuta ei oteta huomioon. Jotakin sentään voi nähdä, jos on havaitsemassa oikeaan aikaan. Huomisesta lähtien noin viikon ajan hieman ennen auringonnousua voi havaita itäisellä taivaanpuoliskolla joitakin viidestä planeetasta. Se mitä näkee, riippuu siitä millaisia havaintovälineitä käyttää.

Jos tarkastelet kohteita paljain silmin, voit olla onnellinen, jos löydät aamulla kello 4 aikoihin Jupiterin. Se on nousut horisontista kello 2.16 ja on lähes idässä noin 11 asteen korkeudella. Planeetan kirkkaus on –2,15 , joten se pitäisi näkyä helposti pilvettömältä taivaalta. Jos ilmakehässä on yläpilviä, joita Kanadassa riehuvat metsäpalot ovat synnyttänee viime päivinä hyvin runsaasti, tämänkin planeetan näkymisessä voi olla vaikeuksia.

Lue koko artikkeli Radiantista


Kesäyö

Tampereen kesäyöt ovat valoisia ja vain kirkkaimmat kohteet, kuten Kuu voi näkyä taivaalla. Kuukin näkyy kesäisin matalalla, luoden parhaimmillaan tunnelmallisia hetkiä. 

Kesäyössä voi saada hyvin hienoja valokuvia erilaisista aiheista ja kohteista varsinkin silloin, jos sijoittaa lähellä horisonttia olevan Kuun näkymään kuvan taustalla. Oheinen etelään suunnatun sääkameran kuva ei kuitenkaan kilpaile tunnelmakuvien luokan aivan kärkipaikoista, vaikka huokuukin kesäyön rauhaa.


Jupiter on peittymässä Kuun taakse 17.5.2023 kello 16.40. Kuva © Kari A. Kuure.

Toukokuun havaintovinkit

Toukokuussa öinen tähtitaivas on vain osittain näkyvissä. Taivaalta voi nähdä kirkkaimmat tähdet ja silloin vain yön pimeimpään aikaa, siis noin kello 1 – 2 välillä.

Onneksi joitakin havaintoja voi tehdä kuitenkin myös päiväaikaan. Yksi näistä tapahtumista on Jupiterin peittyminen Kuun taakse. Toukokuun 17. päivänä kello 16.40. Kuun kapea sirppi peittää Jupiterin. Peittyminen päättyy kello 17.23. ja esiintulo tapahtuu Kuun pimeän reunan takaa, joten mitään varoitusta tapahtumasta ei tule, ellei sellaiseksi lasketa Callisto ja Ganymedes kuiden esiintuloa juuri enne Jupiteria. Kuut ovat kuitenkin niin himmeitä, että niiden näkeminen on mahdotonta valoisalta päivätaivaalta.

Jupiterin kirkkaus on -2,1 magnitudiasteikolla, joten se ei kovin helposti tule näkyville. Käyttämällä valovoimaista kiikaria (esim. 20×80 tai 25×100) tai kaukoputkea planeetta on kuitenkin nähtävissä. Peittymisen alkaessa Jupiter on noin 16 asteen korkeudessa suunnassa 262 astetta, siis lähes lännessä. Peittymisen päättyessä Jupiter on noin 11 asteen korkeudella suunnassa 272 astetta.

Huhtikuussa illat pimenevät aina vain myöhemmin ja Tampereella yötaivaan pimeys päättyy. Silti huhtikuu vielä hyvää havaintoaikaa, sillä useimmat tähtitaivaan kohteista ovat edelleen näkyvissä ja sää on usein selkeä.

Huhtikuun alussa Jupiter, Merkurius, Uranus, Venus ja Mars muodostavat länteen auringonlaskun jälkeen jonon. Jupiter on näistä lähimpänä horisonttia mutta kuitenkin havaittavissa ainakin kiikareilla. Jupiterin elongaatio kuitenkin pienenee ja se häipyykin kuukauden ensimmäisen viikon aikana Auringon kiloon. Jupiterin konjunktio (sijainti on Auringon takana) on 12.4. ja silloin sitä ei voi havaita.

Lue lisää huhtikuun havaintovinkkejä Radiantin artikkelista!

Yleisin halo on 22-asteen rengas. Aurinko on peitetty katuvalon taakse, jotta halo näkyisi kuvassa selkeämmin. Kuva © Kari A. Kuure. 

Halohuhtikuu 2023

Huhtikuussa nähdään haloja muita vuodenaikoja useammin. Yleisin halo on 22-asteen rengas, jonka voi nähdä Auringon tai Kuun ympärillä keskimäärin joka toinen päivä. Haloja tunnetaan noin 90 erilaista mutta vain muutama näistä on hyvin yleisiä ja muutamat muodot ovat sellaisia, jollaisia Suomessa ei voi nähdä milloinkaan. Muita yleisiä halomuotoja ovat sivuauringot, auringonpilarit ja usein muihin halomuotoihin yhdistyneenä erilaiset kaaret.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa kerää tietoja halohavainnoista Taivaanvahtiin, jonne kuka tahansa haloja nähnyt voi niistä ilmoittaa. Ilmoitukseen voi liittää valokuvia, jos niitä on tullut otettua vaikkapa puhelimen kameralla. Jotta halo näkyisi kuvassa parhaiten, Aurinko tai Kuu pitäisi peittää katulampun tai rakennuksen taakse. Jos mitään muuta keinoa peittämiseen ei ole, niin sen voi tehdä aina omalla peukalollaan.


Linkkejä: