Kuukauden esitelmät
Kuukauden esitelmiä järjestetään talvikautena (loka–huhtikuu) kerran kuukaudessa. Tilaisuudet pidetään Tampereen keskustan alueella sopivissa tiloissa. Kuukauden esitelmiin on vapaa pääsy ja ne on tarkoitettu kaikille tähtitieteestä -harrastuksesta kiinnostuneille!
Kevätkauden 2019 kuukauden esitelmät
Kevätkaudella 2019 Tampereen Ursa ry järjestää kolme Kuukauden esitelmää. Kaikki esitelmät pidetään Kulttuuritalo Laikku:ssa, Keskustori 4, 33100 Tampere (Vanha kirjastotalo) kello 18.00–19.30:
to 7.2. luentosali (1. krs.)
ti 26.3. luentosali (1. krs.)
ti 16.4. musiikkisali (2. krs)
Kuukauden esitelmiin on vapaa pääsy ja ne on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille!
Tervetuloa!
Tähtien kehitys ja kääpiötähdet
7.2.2019
Eila Ketoneva
Maailmankaikkeudessa on löytynyt sadoittain ruskeita kääpiöitä, jotka ovat massaltaan ja ominaisuuksiltaan jotain kaasumaisen jättiläisplaneetan ja tähden väliltä. Eräänlaisia epäonnistuneita tähtiä siis. Matalan lämpötilan vuoksi niissä voi fuusioitua vain deuterium – ei siis tavallinen vety kuten oikeissa tähdissä. Nämäkin ydinreaktiot lakkaavat pian ruskean kääpiön syntymän jälkeen, jolloin kääpiöt viilenevät ja himmenevät näkymättömiin. Niitä onkin vaikea löytää, mutta joillain niistä on voitu havaita planeettoja.
Neljä askelta Kuuhun – 50 v. Apollo 11 lennosta
26.3.2019
Kari A. Kuure
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä miehitetystä kuulennosta. Moni varmaan on kuullut miehitettyjen lentojen kilpailusta Kuuhun mutta millaista se oikein oli. Esitelmän pitäjä, Tampereen Ursan kunniapuheenjohtaja Kari A. Kuure on seurannut tämän avaruuskilpailun alusta loppuun.
Huolimatta kovasta kilpailusta siitä, mikä valtio Kuuhun ensimmäisenä ehtii, niin sinne ei päästy lyhyellä spintterimatkalla, vaan se oli pitkä teknologisen kehityskaaren tulos, joka alkoi jo hyvin kauan aikaa sitten Kiinasta. Miehitettyjen lentojen 1960-luvulla tapahtunut kehitystyö oli vain pitkän matkan maaliin saattamista ja viimeiset vuodet olivat kilvan kalkkiviivoilla tapahtunutta kiihdytystä.
Kari A. Kuure kertoo rakettiteknologian kehittämisestä jakamalla aiheensa neljää askeleeseen, joista viimeinen johti miehitettyyn kuulentoon.
Revontulien äänet
16.4.2019
Unto K. Laine
Kansan suussa on kulkenut jo vuosisatojen ajan tarinoita revontulien äänistä. Äänet ovat olleet rätiseviä, sihiseviä ja paukahtelevia. Näiden lisäksi kertomuksissa on kuvailtu kuultuja ääniä hyvin monisanaisesti ja hyvin eritavoin.
Tutkijat ovat suhteutuneet äänihavaintoihin hieman epäilevästi. Ääni ei yksinkertaisesti voi kantautua yli sadan kilometrin korkeudelta, etenkään kun äänet on kuultu samanaikaisesti kirkkaina loimuaviin revontulien purkauksiin ja äkillisiin kirkkauden vaihteluihin. Tästä syystä kukaan itseään arvostava tutkija ei juurikaan ole ottanut tutkimuskohteekseen nimenomaan revontulien äänihavaintoja, vaikka revontulet ovat olleet jo vuosisatoja suuren mielenkiinnon ja tutkimuksen kohteena.
Vain muutama rohkea tutkija on ääni-ilmiön tutkimukseen paneutunut, yksi heistä on illan luennoitsija professori Unto K. Laine. Laine on omilla tutkimuksillaan löytänyt aivan uuden äänilähteen, joka samalla selittää äänen kuulumisen mutta myös saman aikaisuuden revontulien loimuamisen kanssa. Mikä tämä uusi ilmiö on? Tule kuuntelemaan esitystä, sillä Laineen revontulien äänien selitys on hyvin mielenkiintoinen, vaikka se vaatii vielä runsaasti tutkimusta ja lisää herkkien instrumenttien avulla tehtyjä äänihavaintoja.